Leikki kesken-podcast ristipölyttää

Elämme keskellä mitä kummallisempia tarinoita. Kun maailman vaikutusvaltaisin mies käytää hyväkseen ihmisten epävarmuutta ja toistaa valheen  tarpeeksi monta kertaa, monet alkavat uskoa siihen. Kun toinen mahtimies valloittaa naapurivaltiosta osan, vahtikoirat haukkuvat, mutta kaikki ovat tuskallisen tietoisia siitä, että tapahtunutta ei enää peruta. Maailma toteaa tapahtuneen ja jatkaa elämistään. Koulun tehtävä on sivistää ja auttaa meitä tulkitsemaan maailman erilaisia tarinoita. Vaikka ensimmäisessä sarjassa puhutaan opettajien suulla, esillä ovat jo työyhteisöäkin koskevat luottamus, merkityksellisyys, myötätunto ja läsnä oleminen. Ehkä HR-osaajien ja johdon olisi hyvä kuunnella asioita toisenlaisesta näkökulmasta.

Luokanopettajat Maria Uotila, Maiju Kinossalo, Taina Huttunen ja Johannes Ruoho pohtivat opettamista, koulun tehtävää ja erityisesti luokan ilmapiirin merkitystä oppimiseen Leikki kesken-podcastissä. Maria on erityisesti leikillisen opetuksen konkari ja tekee työtään yhteisopettajuutta toteuttamalla kollegansa kanssa yli kolmenkymmennen vuoden kokemuksella. Maiju julkaisi juuri Tarinan voima opetuksessa-kirjan opettajille ja valmistelee väitöskirjaansa tarinallisuuden ja identiteetin merkityksestä. Taina on väitellyt kolme vuotta sitten luovan oppimisen prosessista ja julkaissut kirjan ”Musiikillista keksintää”. Johannes valmistelee väitöskirjaa maahanmuuttajalasten matemaattisista taidosta ja on kiinnostunut oman kielen merkityksestä maahanmuuttajalasten oppimisessa. 

Valtiaat asemoivat meidät omaan tarinaansa

Tutkiva opettaja, tarinallisuuden ja identiteetin asiantuntija Maiju Kinossalo totesi Podcast-haastattelun esihaastattelussa lievästi ilmaisemalla sen disinformaation ja manipulaation määrän, jonka keskellä elämme; ”Elämme mitä kummallisempien tarinoiden keskellä.” 

Maailmanluokan valheista muodostuu taikapiiri, jonka sisällä vallitsee pelinjohtajan määrittelemät säännöt. Se joka hyppää taikapiiriin ottaa riskin, että tarinaan eläytyminen, immersio ei katoa hyppäämällä tarinasta ulos. Vanha kansansatu keisarista ilman vaatteita hakee muotoaan useissa maissa, mutta kukaan ei tiedä, onko seuraava tarina totta ja kuka on tarinan roisto tai sankari. Jos emme osaa lukea ja arvioida uutisia mediakriittisesti, meitä viedään kuin pässiä narussa. 

Maiju puhuu podcastissa elämäntarinoista ja siitä, miten helposti joku toinen asemoi, määrittelee, meidät joksikin muuksi,  kuin mitä me oikeasti olemme. Jos itsetuntomme ei ole vahva, uskomme toisen määrittelemää tarinaa ja alamme toteuttaa syntynyttä uskomusta  ja jokainen uusi tilanne todistaa meille vaikka, että olemme ujo. Alamme tulkita omaa ja toisten tarinaa suhteessa todellisuuteen syntyneiden rajoittavien uskomusten kautta.

Leikki kesken-podcasteissa Johannes Ruoho, Maria Uotila, Maiju Kinossalo ja Taina Huttunen ovat kaikki samaa mieltä, että luokassa opettajan täytyy olla valppaana, että hän näkee luokassa erilaiset oppilaat. Maiju kertoo, että maanhiljainen lapsi luokassa voi olla ulospäinsuuntautunut toisessa ympäristössä. 

Tarina liittää toisiinsa irralliset merkitykset

Tarinoissa irralliset merkitykset liitetään toisiinsa ja näin syntyy merkitysten välille yhteys. Aikuisen tehtävänä on auttaa lasta tulkitsemaan elämässä tapahtuvia asioita ja sanoittamaan ne lapsen omalle kielelle, hänen omaan elämän tarinaansa. 

Pelillisyydessä pyritään aina hakemaan sellainen tavoite, jonka kautta aikaan saatu käyttäytyminen  saa aikaa mahdollisimman monta päätavoitetta tukevaa rinnakkaistavoitetta. Kun opettaja on läsnä, hän ehtii nähdä ja toimia. Maria Uotila toteaa, että vaikka hän ei aina jaksaisi kuunnella ykkösluokkalaisen kaikkia kissan karkaamistarinoita, on se kuitenkin lapsen oma merkityksellinen kokemus ja opettaja antaa lapselle nähdyksi tulemisen kokemuksen ja siksi merkityksellisyyden, kun osoittaa läsnäoloaan kuuntelemalla tarinan. Me vanhemmat olemme työn ikeen alla ja on hyvä, kun joku sanoo, että vähimmillään vanhemmuudessa riittää, kun olet läsnä.

Itsehillintää opitaan osallisuuden kautta

Luokassa on kuitenkin aina kysymys ryhmänhallinnasta ja erityisesti siitä, että luokassa lapsi oppii huomaamaan hyvässä ja pahassa, että hän ei ole yksin. Lapsi oppii ottamaan huomioon muut ja toisaalta turvallisessa ilmapiirissä hän voi oppia, että virhe on olennainen osa oppimista. Taina Huttunen korostaa, että luovassa keksimisessä ilmapiiri on olennainen osa tutkimista, palautteen antamista, onnistumista ja yhteistyötä.

Erilaisuus on yhteisön voima. Johannes Ruohon pohdinnat hänen omassa osuudessaan puoltavat maahanmuuttajalasten oman kielen tärkeyttä uuteen maahan sopeutumisessa. Maahanmuuttajalapset oppivat matematiikkaa joskus jopa nopeammin, kuin natiivit. Kieli voi vapauttaa työmuistia. Kiinaksi kolmio on samaa kuin suomeksi ”kolme sivua muoto”. 

Jossain vaiheessa koulussa oli vallalla pumpulissa kasvattamisen ”curling”-vaihe, kuten Taina asian ilmaisee. Johannes muotoili hienosti koulun nykyfilosofian. Arvosta oppilasta vaatimalla. 

Mitä muuta näiden neljän intomielen opettajan ja tutkijan tarinoinnista irtoaa, selviää ensimmäisessä Leikki kesken- podcast-sarjassa.